Paksun Rouvan Jorinoita

Eilen kelpielenkille lähtiessäni tapasin naapurin naisen, jolla on ihanainen Pikku-Myy -nimínen cairnterrieri. Niitä näitä juteltuamme asetti naapuri kätensä “rukousasentoon” ja kysyi kainosti hymyillen:”Etkö voisi käydä tallaamassa taas metsään polut lumikengilläsi?” Ymmärrän häntä täysin. Ihan kuin Pösölläkin, on Myyllä erittäin matala maavara, joten sen on melko raskasta kulkea umpihangessa. Tosin, siinä missä Pösö on kova jätkä ja periksi antamaton porskuttaja, on Myy enemmänkin sellainen kaupunkilaiskoira;-) Niinpä sitten tänään tartuin tuumasta toimeen ja kävin tekemässä kunnon lenkkipolun metsään. Kelpaa siellä taas Myyn ja muidenkin hilppasta:-) Oli muuten tullut lunta ihan kamalasti. Olen vatsavaivojen lannistamana lenkkeillyt tasaisella jäällä ja Haukanniemessä viimeiset pari viikkoa ja sinä aikana on tullut taas lisää lunta oikein tosissaan. Mun aiemmin tallomani polut olivat vain muistoja. Raskastakin tuo lumi on nyt kun pakkanen on laskenut ja mittari lähentelee nollaa. Eipä auta valittaa…siinä ne läskit lähtee ja saanpahan vähän tehoja kuntoiluun:-) Nyt on hyvä mieli, kun voin olla avuksi ja hyödyksi yhteisölleni:-)

Eilen olimme jäällä kelpielenkillä ja meitä olikin oikein mukavan kokoinen joukkio: siis minä ja Hili, Minna ja Wänni, Tanja, Mese ja Muusa, Jari ja Kettu, Auli ja Papu sekä Flyktmanin perhe Yandan kanssa. Ketulla oli juoksut, joten Aulia jännitti suunnattomasti, kuinka Papu-uros käyttäytyisi ja menisikö yhteislenkki heidän osaltaan ihan pipariksi. Suotta hän jännitti. Papulla oli hauskaa, eikä kukaan muukaan tainnut olla moksiskaan:-) Ainut, jota saattoi hieman sapettaa, oli Kettu, joka joutui olemaan suurimman osan lenkistä liinan jatkona… Reilun parituntisen lumikenkälenkin puolivälissä paistoimme nuotiolla makkaraa ja joimme pullakahvit.  Hilli yllätti minut käyttäytymällä erittäin leikkisästi. Se oli kuin kunnon pitoemäntä ikään, eikä vahtinut minua lainkaan:-) Oli oikein todella mukava retki. Ainut, mitä jäin kaipaamaan, oli aurinko. Iinan ottamissa valokuvissa näyttää ihan siltä, kuin olisimme olleet iltalenkillä.

Saa meillä koirat välillä levätäkin:

Tämä artikkeli kirjoitettiin Maanantaina, Helmikuun 8. 2010 klo 17:58 luokkaan Luokittelematon. Voit seurata artikkelin kommentteja RSS 2.0 virran avulla. Voit jättää kommentin, tai viitata artikkeliin omilta sivuiltasi.